Historia

Helsingin Nuorkauppakamari on perustettu vuonna 1954 ja on näin Suomen vanhin nuorkauppakamari.

Nuorkauppakamaritoiminta alkoi Yhdysvalloissa jo 1910-luvulla, mutta ei ollut vielä 1950-luvun alkuun mennessä levinnyt Pohjoismaihin asti. Ensimmäisenä mukaan tuli Ruotsi vuonna 1953, jolloin perustettiin Tukholman Nuorkauppakamari. Saman vuoden elokuussa otettiin myös ensimmäiset yhteydet Suomeen monikansallisin Unilever-yhtymän sisäistä organisaatiota pitkin, kun Frand Bower, yhtymän talousosasto johtaja Englannista, pyysi Mainostoimisto Lintaksen toimitusjohtajaa Klaus Juvaa ottamaan vastaan JCI:n Euroopan varapuheenjohtajan Don Aylettin.

Näin viisi nuorta liikemiestä; Klaus Juva, Martti Elovaara, Boris Taimitarha, Kalervo Vaahtokari ja Jorma H. Karo tapasivat Aylettin Helsingissä huhtikuussa 1954. Tämän lounaan aikana Aylett esitteli JCI:n toimintaperiaatteita, ja herrat keskustelivat vilkkaasti mm. sopivista painopistealueista, joihin tulisi keskittyä. Suomalaiset katsoivat, että tärkeimmät toimintamuodot olisivat liikkeenjohdollisen koulutuksen antaminen, esiintymistaidon harjoittaminen sekä liikealan kokemusten vaihto, kun taas varsinkin Yhdysvalloissa järjestöllä oli myös runsaasti yhteiskunnallisia tavoitteita. Suomalaisten mielestä tällä alalla oli jo liian monta järjestöä kilpailemassa, ja niin tämä hyväntekeväisyyspuoli päätettiin jättää toistaiseksi muille.

Tämän lounaan tuloksena asetettiin nk. perustava toimikunta, jonka tehtävänä oli toiminnan käynnistäminen. Klaus Juvasta tuli toimikunnan puheenjohtaja ja Jorma H. Karosta sihteeri. Perustava kokous pidettiin kuitenkin vasta seuraavan vuoden huhtikuussa, jolloin 12 jäsenen läsnä ollessa perustetiin Junior Chamber Finland, suomeksi Junioriklubi. Yhdistyksen sääntöjä alettiin valmistella Ruotsin JC:n mallin mukaisesti.

Yhdistyksen toiminta oli alkuaikoina varsin sisäänpäin lämpiävää. Pidettiin lähinnä kokouksia, joissa jäsenet esitelmöivät eri aiheista, vaihdettiin kokemuksia jne. Ohjeita siitä, miten nuorkauppakamaritoimintaa tulisi pyörittää, ei saatu kansainväliseltä keskusjärjestöltä, vaan päinvastoin – lähinnä sieltä kyseltiin, oliko mitään saatu aikaan. Tällaisenaan toiminta ei jaksanut innostaa mukaan uusia jäseniä, varsinkaan, kun yhdistys ei vielä pystynyt erottumaan muista samantapaisista järjestöistä, joilla jo oli vankemmat asemat Suomesta.

Tarvittava piristysruiske saapuikin Ruotsista, kun Curt Vasström muutti Suomeen. Hän oli myös entisenä Round Table -järjestön miehenä ollut perustamassa Tukholman Nuorkauppakamaria, joten hänen kokemuksensa oli suureksi avuksi toiminnan aktivoimiseksi. Hän oli Ruotsista lähtiessään vielä saanut silloiselta maailmanpresidentiltä Peter B. Wattsilta erityisen toimeksiannon ottaa yhteyttä Klaus Juvan johdolla toimineeseen ryhmään, jonka hän oli täällä tavannut. Hän itse oli jo lähes yli-ikäinen, ja kun tuttavapiirikin oli suurin piirtein samaa ikäluokkaa, sai hän poikkeusluvan aloittaa täällä 45-vuoden yläikärajalla.

Silloin katsottiin, että 30 jäsentä olisi riittävän suuri määrä yhdistyksen perustamiseksi. Huolellisesti valikoiduille talouselämän edustajille lähetettiin kirje, jossa esiteltiin JC:n toimintaperiaatteet ja kutsuttiin mukaan perustavaan kokoukseen selvittämään, olisi yhdistyksellä täällä tulevaisuutta. Perustavassa kokouksessa Pörssisalissa oli läsnä parikymmentä henkilöä. Säännöt hyväksyttiin, puheenjohtajaksi valittiin Curt Vasström ja sihteeriksi Nisse Elfving. Yhdistyksen nimeksi tuli Kansantalousmiehet, ja toiminta lähti jo toisen kerran käyntiin. Julkisuutta saatiin, kun lehtimiehiä informoitiin perustamiskokouksesta hyvin, ja näin saatiin virkailijoiden valokuvia ja runsaasti palstatilaa seuraavan päivän lehtiin.

Myöhemmin pidetyssä kevätkokouksessa oli läsnä arvovaltaisia vieraita, mm. JCI:n maailmanpresidentti A. de Oliveira Sales, Euroopan varapresidentti Yvon Chotard sekä kummijärjestön Ruotsin JC:n pääsihteeri Birgitta Follin, ulkomaisia diplomaatteja sekä 21 suomalaista järjestön jäsentä.

Syksyllä järjestön nimeksi tuli Nuoret Talousmiehet ja vähän myöhemmin Keskuskauppakamarin ystävällisellä suostumuksella otettiin käyttöön nykyinen nimi Helsingin Nuorkauppakamari, kun Keskusliiton perustaminen tuli ajankohtaiseksi toiminnan laajennuttua myös Tampereelle, Lahteen ja myöhemmin Turkuun. Curt Vasströmin siirryttyä Keskusliiton puheenjohtajan tehtäviin, valittiin HNKK:n puheenjohtajaksi Frans Saalaste.

Toiminta oli nyt saatu täyteen vauhtiin ja nuorkauppakamarijärjestö alkoi toteuttaa toimintaperiaatteitaan niin jäsenistön johtamistaidollisessa koulutuksessa, taloudellisen valistuksen antamisessa kuin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessakin. Yhdistyksen toiminnassa on alusta alkaen ollut punaisena lankana motto ”Learning by Doing” – oppia osallistumalla JC-järjestön monipuoliseen koulutusohjelmaan, jonka tavoitteena on kouluttaa elinkeinoelämän palvelukseen yhteistyökykyisiä, kansainväliseen toimintaan perehtyneitä liikkeenjohtajia, jotka ovat myös valmiita kehittämään ihmiskunnan taloudellista, sosiaalista ja henkistä hyvinvointia.