Tunneälykäs johtaminen on kohtaamista

“Ei tunteita voi työpaikalla johtaa, tunnejohtaminen on teemana niin vaikea, että siihen on vähän liian riskialtista tarttua.”

Väärin.

Tunteita voi ja pitää johtaa – myös työpaikalla.

Tämä tilanne toimi lähtökohtana Helsingin Nuorkauppakamarin Hyvä esimiestyö asiantuntijaorganisaatiossa -koulutuksen ensimmäiselle osalle, jonka teemana oli tunneäly esimiestyössä. Suomalaisessa asiantuntijavetoisessa työelämässä tunnejohtaminen on usein nähty toissijaisena asiana, joka tulee joskus numeroiden ja tehokkuuden jälkeen, jos silloinkaan. Tulevaisuudessa tunneälyä povataan kuitenkin yhdeksi nousevaksi työelämän taidoksi, sillä ainakaan vielä ei näytä siltä, että tätä pystyisi esimerkiksi tekoäly peittoamaan. Tutkimusten mukaan johtaminen on 75 prosenttisesti tunneälytaitoa ja vain 25 prosenttisesti matemaattis-loogista älykkyyttä.

Tunneälyä voi harjoittaa ja siinä voi kehittyä

Loistava Pauliina Airaksinen-Aminoff koulutti aiheesta nuorkauppakamarilaisia, jonka mukaan kaikki lähtee johtajan identiteetistä, coresta. Identiteetti on pysyvä, mutta erilaiset roolimme voivat vaihtua. Miksi identiteetti on niin tärkeä? Se näkyy kaikessa mitä teemme. On helpompaa johtaa itseään ja muita, kun suunta on selkeä. Kirkkaus mahdollistaa muutoksen. Johtaja-roolin identiteettiä voi lähestyä kuudesta eri lähtökohdasta joita ovat 1) visio 2) missio 3) positio 4) lupaus 5) persoonallisuus 6) arvot. Tarkemmin identiteetistä lisää täältä: https://www.wiaone.fi/.

Paras tulos syntyy, kun ilmapiiri on positiivinen

Kuinka siihen positiiviseen ilmapiirin voi vaikuttaa esimiehenä? Kouluttajamme Pauliina rohkaisi esimiehiä avoimuuteen, sillä avoimuus lisää avoimuutta, joka taas johtaa luottamukseen. Mitä enemmän annat, sitä enemmän myös itse saat. Osa voi ajatella miksi jakaisin mitään henkilökohtaisia asioita töissä? Koska ne vaikuttavat sinun käyttäytymiseen kuitenkin ja sinun käyttäytyminen näkyy ulospäin muille. Pauliina kertoi esimerkin siitä, kun eräs esimies oli kulkenut parkkihallista jokainen aamu työntekijä kintereillään eikä ollut ikinä tervehtinyt häntä. Esimies oli ollut aamun kotitoimista niin puhki, että halusi vain hetkeksi sulkeutua työhuoneeseensa työpaikalle päästyään ja vasta sitten aloittaa työpäivänsä. Tämän esimiehen tiimiläiset olivat kulkeneet varpaillaan, kun heitä ei oltu aamuisin edes tervehditty. Tunneäly on pienia suuria asioita arjessa, jotka luovat psykologista turvallisuuden tunnetta.

Koulutuksen aikana tuli muutamia loistavia käytäntöjä ilmapiirin parantamiseen ja ylläpitämiseen:

  • 1 minuutin hyvien kuulumisten kierros jokaiselta palaverin alkuun
  • Yrityksen arvokorttien jakaminen ja näitä arvoja tunnustavien ihmisten kehuminen julkisesti
  • Kerro ainakin viidelle kollegallesi missä sinä olet maailman paras – toimii loistavasti tiimiläisille, jotka eivät vielä tunne niin hyvin toisiaan
  • Kerro tiimiläisillesi johtamistyylistäsi (johtamistyylejä on yli 800, joista neljä tutkituinta passivoivammasta aktiivisimpaan ovat laissez-faire, transaktionaalinen, transformaalinen ja karismaattinen johtaminen)

Näkökulman muuttaminen tarvepohjaiseksi

Miksi joskus sitten tuntuu, että oma viesti ei mene perille millään ja minua ei tulla kohdatuksi? Tai tuntuu, että jonkun kanssa ei ole yhtään samalla aaltopituudella? Miksi esimies ottaa asiat henkilökohtaisesti eikä ota asioita asioina? Tällöin avaimena voi toimia näkökulman muuttaminen tarvepohjaiseksi. Seuraavan kerran kun haluat aidosti kohdata toisen ihmisen kerro tarpeestasi:

“Minulla on tarve kertoa sinulle…”

Kerro mitä tarvitset, haluat, toivot. Havaitsen, että… Kuulen sinua näin… Miltä ehdotus tuntuu? Haastavassa tilanteessa kohtaamisessa auttaa, kun kertoo mitä on havainnut ja on selkeä omasta tarpeestaan.

Kiitos vielä Pauliinalle energisestä ja mielenkiintoisesta koulutuksesta, jossa hyödynnettiin myös kuvitteellisia rooliharjoituksia esimiehen ja tiimiläisen välillä.

-Lotta Laakso, HNKK jäsen

You may also like...

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *